Tänään 22-vuotias tyttö joutui koulukiusatuksi jo viidenneltä luokalta alkaen. Häntä kiusasivat niin kutsutut ”hyvistä perheistä” olevat toiset tytöt. Koulu ei ottanut asiaa kovinkaan vakavasti, vaan totesi että ”lapsi nyt vain on tavallista herkempi”.
Lapsi alkoi puhella itsemurha-aikeistaan. Tästä alkoi matka, joka ei ole päättynyt vieläkään. Suomalaisäiti kertoo kokemuksistaan yhteiskuntamme rattaissa kirjoituksessa, joka on julkaistu terveyssivustolla.
-Tällä hetkellä lapseni, 22-vuotias tyttäreni käy kaksi kertaa kuukaudessa psykoterapiassa, jonka me itse ja omista rahoistamme kustannamme, tapaa kerran kuukaudessa nuorisopsykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, ja käy kaksi kertaa kuukaudessa Nuotti-valmennuksessa. Hän elelee kuntoutusrahan turvin, koska töihin hän ei voi mennä; uusien ja outojen ihmisten tapaaminen on edelleen mahdotonta.
Äiti kysyy: kuka vastaa, kun kiusaaminen tuhoaa elämän. Äidin mukaan perhe ei myöskään saanut yhteiskunnalta hoitoa ja tukea, kun he sitä tarvitsivat. Kaikki on pitänyt maksaa omasta pussista. Tytär ei ollut ”tarpeeksi sairas” vaikka vanhemmat pelkäsivät jättää häntä yksin kotiin – he pelkäsivät että tämä tappaa itsensä.
-Miten katsotaan kuka Suomessa saa apua ja kuka ei? Mitä apua olisimme saaneet jos tyttäreni olisi tappanut itsensä? Olisiko hän silloin ollut riittävän sairas hoidettavaksi? Lue järkyttävä juttu täältä.
