Poliisiylijohtaja Paateron erikoishaastattelu

”Poliisi varautuu laivakaappauksen”

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero, 61, paljastaa viranomaisten harjoitelleen keväällä laivakaappauksen varalta. Paateron mukaan pahin uhkakuva on suuren matkustajalaivan kaappaus.

– Poliisi on pärjännyt viimeaikaisissa suurissa poliisioperaatioissa kiitettävästi, Paatero mainitsee.

Paatero

 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo leppoisaan tyyliinsä, miten hän alun alkaen tuli alalle.

– Kaikki alkoi joskus 1960-luvun lopulla. Olin opiskelemassa oikeustieteellisessä ja silloin kesätyöpaikkoina olivat Turun poliisilaitoksen passitoimisto sekä Paimion nimismiespiiri, jossa olin nimismiehen sijaisena.

Kesätyöpaikkojen ja juristiksi valmistumisen jälkeen mitään muuta ei tullut mieleenkään kuin ura poliisissa. Poliisityö oli siihen aikaan, 1970-luvulla, täysin erilaista kuin tänä päivänä. Nimismies oli eräänlainen kansan luottomies.

Paatero toimi nimismiehenä Noormarkussa ja istui samaan aikaan myös kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksen puheenjohtajana.

– Kumpi oli sitten päähomma, kunnanhallituksen puheenjohtajan vai nimismiehen tehtävät, sitä en osaa sanoa. Mielenkiintoista aikaa se joka tapauksessa oli.

– Nimismiesjärjestelmä oli erinomainen. Kansalainen voi mennä nimismiehen juttusille oikeastaan missä asiassa tahansa, poliisiylijohtaja muistelee.

Missä poliisi palvelee?

Suomessa on tällä hetkellä poikkeuksellisen kansanomainen poliisiylijohtaja. Kun alkusyksystä järjestettiin 74 paikkakunnalla “Poliisin päivä” –tapahtuma, Paatero jalkautui konstaapelien tapaan kansan pariin. Paateron mielestä poliisilla menee aika hyvin.

– Poliisi on tiiviimpi organisaatio kuin aikaisemmin. Se puhaltaa hyvin yhteen hiileen. Ja ammattitaitokin on korkeaa luokkaa.

– Minusta on kiva käydä kansalaisten kanssa keskustelua ja kuulla, mitä ihmiset ajattelevat poliisista. Tulevaisuudessa aion olla vielä enemmän kentällä, eli käydä poliisilaitoksissa keskustelemassa eri asioista. Se sopii minun johtamistyyliini.

Poliisissa eletään suurten muutosten aikaa. Vuoden 2009 alusta alkaen 90 kihlakuntaa muuttui 24 poliisilaitokseksi ja tulevan vuoden alusta maassamme aloittaa poliisihallitus, jota tulee johtamaan poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

Aiheuttavatko organisaatiouudistukset hämmennystä? Tietävätkö kansalaiset yhä, mistä poliisipalveluja saa?

– Tämä on aiheuttanut hämmennystä vähemmän kuin uulin. Turvallisuustutkimusten ukaan näillä uudistuksilla
ei ole ollut negatiivista aikutusta. Ainoa asia mikä hieman hämmentää, on lupapalvelut.  Ihmiset kokevat, että lupapalveluissa on tapahtunut heikennystä. Toisaalta, kuinka usein ihmiset tarvitsevat poliisin lupapalveluja? Vaikka näitä palveluja joutuisi hakemaan hieman kauempaa, en usko, että se on kenellekään liian vaikeaa, Paatero pohtii.

Paatero

ALOITTI NIMISMIEHENÄ. Mikko Paaterolla onpoliisityöstä pitkä kokemus.

Poliisin toimintavalmiusaika (aika joka partiolla kuluu hälytyksestä tapahtumapaikalle) vaihtelee paljon riippuen paikkakunnasta. Ylitorniossa vankikarkurit tunkeutuivat iäkkään pariskunnan asuntoon ryöstöaikeissa. Vaimo onnistui soittamaan hätänumeroon, josta päivystäjä lmoitti ykskantaan, että poliisin tulo kestää tunnin.

Polisiylijohtaja Paateron mukaan esimerkkitapaus ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt.

– Lähtökohta on, että kun on todellinen hätä, poliisin pitää tulla paikalle nopeasti. Hätäkeskuksenkin pitää välittää tällainen tieto poliisille.

Valitettavasti tietyissä huonoissa olosuhteissa poliisi voi olla kaukana. Yleensä poliisin tulo paikalle kestää isoissa kaupungeissa alle 10 minuuttia ja muualla hieman enemmän.

– Kun poliisin tulo kiireellisissä poliisitehtävissä kestää yli puoli tuntia, silloin pitäisi analysoida mistä se on johtunut.

Outo verkkomaailma Viime aikoina on keskusteltu kuumeisesti aselain tiukentamisesta. Paateron mukaan koulusurmilla oli merkittävä rooli lain uudistamiseen.

– Tämä ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin kireämpään käytäntöön. Kun kysymys on aseista, henkilökohtaiseen soveltuvuuteen pitää paneutua tarkemmin.

Poliisi on suhtautunut kouluihin kohdistuneisiin uhkauksiin jämäkästi. Paateron mukaan poliisi on saanut todennäköisesti estettyä ainakin yhden Jokelan ja Kauhajoen tyyppisen kouluammuskelun.

– Koulu-uhkauksia on selvitetty todella paljon. Poliisi ottaa kaikki uhkaukset tosissaan ja suhtautuu niihin vakavasti.

Miksi Suomessa tapahtui vuoden sisällä kaksi kouluammuskelua?

– Osittain tämä kertoo siitä, että elämme globaalissa maailmassa. Tällaisten tekojen suorittajilla on yleensä monenlaisia ongelmia. He ovat enemmän tai vähemmän eristäytyneitä normaalista maailmasta ja etsivät kaveria verkkomaailmasta, josta löytyy aina samanhenkisiä ihmisiä.

Taustalla täytyy olla myös jonkinasteista sairautta. Eihän tervejärkinen ihminen sellaista voi tehdä, vaikka olisi kuinka
ihmisvihaaja.

Paateron mukaan nettimaailma on luonut poliisille aivan uudenlaiset haasteet. Poliisin pitää olla siellä missä ihmisetkin ovat.

Paatero

HYVIN TOIMITTU. Paatero antaa kiitettävän arvosanan poliisien toiminnalle viimeaikaisissa suurissa poliisioperaatioissa.

– Kun poliisi perusti Facebookiin oman sivustonsa, siellä oli muutamassa päivässä jo 11 000 poliisifania. Tämä on uusi maailma.

Juoppokeikat

Paatero pitää suomalaisten vakavimpana ongelmana kuningas alkoholia.

– Maamme väkivaltarikollisuus liittyy suurelta osin alkoholiin. Minua huolestuttaa lama-aikana erityisesti syrjäytymisen lisääntyminen, koska se luo mahdollisuuksia väkivaltarikollisuudelle, mutta myös järjestäytyneelle rikollisuudelle.

Jos Paatero ja poliisi saisivat päättää ravintoloiden sulkemisajoista, ovet pantaisiin kiinni huomattavasti aikaisemmin.

– Poliisin on pakko satsata resursseja aamuyön tunneille.

Paatero on tuskastunut myös juoppokuljetuksiin, mikä tuntuu olevan ikuisuuskysymys.

– Juopot pitäisi saada selviämisasemille, eikä putkaan. Suuri osa juopoista on sairaita. Poliisin ensisijainen tehtävä ei ole sairaanhoito. Päihtyneet ovat yleensä moniongelmaisia, jotka tarvitsisivat paljon muutakin apua kuin pelkän säilytyspaikan. “Parhaimmat” tapaukset ovat olleet vuoden aikana noin 500 kertaa putkassa. Se tarkoittaa, että putkassa on pitänyt käydä saman vuorokauden aikana jopa kaksi kertaa, poliisiylijohtaja Paatero ihmettelee.

Laivakaappaus myös Suomessa?

Suomalaisella virkavallalla on ollut viime vuosien aikana harvinaisen poikkeuksellisia poliisioperaatioita. Paateron mielestä poliisi on selvinnyt koulusurmista, sieppausdraamasta ja laivakaappauksesta kiitettävillä arvosanoilla.

– Koulusurmissa viranomaisyhteistyö sujui loistavasti.

Paatero

KANSAN MIES. Mikko Paatero kuuntelee mielellään kansalaisten mielipiteitä.

– Suomalainen kidnappaus –tapaus hoidettiin todella ammattimaisesti. Siinä jouduttiin käyttämään poikkeuksellisia keinoja, mutta lopputulos oli paras mahdollinen.

– Arctic Sea –laivan kaappauksen tutkinnassa Suomen poliisilla on ollut merkittävä rooli. Pidän sitä arvostuksen
osoituksena suomalaista poliisia kohtaan. Poliisi on varautunut siihen, että laivakaappaus voi tapahtua myös meillä Suomessa.

– Poliisilla oli yhdessä puolustusvoimien kanssa laivakaappausharjoitus viimeksi keväällä. Hankalimmat mahdolliset
kaappaukset kohdistuvat isoihin matkustajalaivoihin.

Suunnitelmat ovat kyllä olemassa ja ajan tasalla. Jokainen kaappaustilanne on silti yksittäistapaus.

Turvallisuuden uhkakuvat liittyvät Paateron mielestä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

– Rikollisjärjestöjen soluttautuminen laillisiin rakenteisiin, kuten viranomaistoimintaan tai strategisiin yrityksiin, on yksi vakavimmista uhkakuvista. Varsinaista soluttautumista ei tähän mennessä ole juuri esiintynyt.

Soluttautumista voidaan toteuttaa myös toisinpäin, eli poliisi menee siviilihenkilönä mukaan rikollisjärjestön toimintaan.

– Tämä aiheuttaa yksittäiselle poliisille suuren riskin. Pienetkin virheet voivat johtaa tilanteeseen, jossa taistellaan ihmishengestä. En usko, että soluttautumista tullaan koskaan käyttämään kovin laajasti. Peitetoiminta on kaiken kaikkiaan hyvin vähäistä.

Noin vuosi sitten Kalevalehti kirjoitti uudesta poliisiylijohtajasta otsikolla: “Tavallisen oloinen mies Kaarinasta.”

Pitääkö lehden otsikko paikkaansa?

– En tiedä kuinka tavallinen olen, mutta sen voin sanoa, etten ainakaan näyttele mitään muuta kuin mitä olen. Jokaisen pitää johtaa organisaatiotaan omalla persoonallaan. Ei kannata omaksua sellaista roolia, mikä ei itselle sovi, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.


 Artikkeli on ilmestynyt Alibissa nro 10/2010

 

Teksti:Mika Lahtonen