Nyrkki kovinta rikollisuutta vastaan
– Valmiusyksikön vahvuus kasvaa yli kymmenellä miehellä, rahaa käytetään nykyaikaiseen teknologiaan ja varustusta kohennetaan melkoisesti.
– Erikoisyksikön ylläpitäminen on kallista, mutta välttämätöntä, sanoo Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen.
Osasto Karhu, tai Karhukopla, aloitti melko vaatimattomasti toimintansa 32 vuotta sitten. Palestiinalaiset terroristit olivat Munchenin olympialaisissa surmanneet israelilaisia urheilijoita, ja vielä samana syksynä päätettiin Helsingistä perustaa erikoisyksikkö vastaamaan tulevien huippukokousten turvallisuudesta.
Aluksi ryhmän tärkein tehtävä oli suojata valtiovieraita, mutta vähitellen tehtäväkenttä laajeni. Toiminta oli niin salaista, että vasta kymmenisen vuotta perustamisen jälkeen kerrottiin, että poliisilla yleensä on käytössään tällainen erikoisyksikkö.
Vasta ns. Mikkelin panttivankidraama vuonna 1986 toi Karhun lopullisesti julkisuuteen. Kolme panttivankia ottanut mies räjäytti pakoauton Mikkelin torilla. Räjähdyksessä kuoli kaappaaja ja yksi panttivanki, yhdeksän poliisia loukkaantui.
Sen jälkeen Karhu-ryhmä on tullut tunnetuksi tehtävistä, joissa kovan luokan ammattirikollisia on otettu kiinni, tarvittaessa järeinkin ottein. Vaikka valmiusyksikkö on osa Helsingin poliisin liikenne- ja erityispoliisin toimintayksikköä, se saa kiitosta myös Suojelupoliisilta ja Keskusrikospoliisilta.
Erikoiskoulutettua Karhua voidaan käyttää vaarallisimmissa ja vaikeimmissa poliisitehtävissä. Toiminta-alueena on koko Suomi. Se tulee pyynnöstä paikalle, hoitaa homman ja poistuu.
– Karhu on olemassa koko valtakuntaa varten. Ei ole mielekästä eikä edes mahdollistakaan, että kaikki kihlakunnat varustautuisivat samassa määrin, perustelee poliisikomentaja Jukka Riikonen sijoitusta Helsinkiin.
Poliisijohdolta lisärahoitusta
Poliisin ylijohdon antaman muutaman miljoonan euron lisärahoituksen avulla valmiusyksikön käyttämä tekniikka parantuu oleellisesti.Lisäksi ryhmien jäseniä koulutetaan erikoistumaan entistä enemmän omaan alueeseensa.
Erityisturvayksikön määräaikaiseksi johtajaksi viime vuodenvaihteessa nimitetty ylikomisario Pekka Höök ei sanallakaan suostu kertomaan, millaisesta uudesta teknologiasta ja tekniikasta on kyse. Vaitiolo takaa, ettei vastapuoli lue sitä lehdestä.
Uuden teknologian hankkiminen ei kuitenkaan ole halpaa, ja Suomessa sen pitää varmuudella toimia myös lumessa, pakkasella ja pimeässä. Kyse on teknisistä apuvälineistä, joilla parannetaan kommunikaatiota sekä näkö- ja kuuntelukykyä.
Poliisikielellä asia ilmaistaan näin:
– Uusilla hankinnoilla parannetaan työturvallisuutta sekä tiedustelu- ja tarkkailumahdollisuuksia.
– Mitä vähemmän poliisi joutuu toimimaan sokkona, sitä vähemmän tapahtuu virheitä, kuvaa hankintoja Pekka Höök.
Suuri osa teknologiasta ostetaan ulkomailta, osa yhteiseurooppalaisina hankintoina. Oman alan edustajien kesken vaihtuu rajojen yli koko ajan tärkeää tietoa koulutuksesta, välinehankinnoista, varusteiden testauksesta ja soveltuvuudesta Suomen oloihin. Kun vain paras kelpaa, sillä on myös kova hinta.
Vahvuus 60 miestä
Karhu-yksikön tarkkaampujien koulutusta pidetään erittäin vaativana.
Viime keväänä Karhuun haettiin yllättävän avoimesti poliisin sisältä uusia jäseniä. Yli kymmenen miestä valittiin vuoden kestävään peruskoulutukseen, ja ensi keväänä vahvuuden pitäisi nousta yhteensä 60 jäseneen.
– Koulutus vie suhteellisen suuren osan työajasta myös peruskoulutusjakson jälkeen, jopa 30 prosenttia, arvioi Pekka Höök.
Miksi valmiusyksikkö Karhussa ei ole yhtään naisjäsentä?
– Pääsykokeen läpäisemiseksi vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja stressinsietokykyä. Koetta pidetään hyvin vaativana. Mutta totuus on, että yhtään naispuolista poliisia ei ole ollut edes pyrkimässä Karhuun.
Oletteko yllättynyt?
– Me emme mieti sellaista. Valmiusyksikköön kuuluu johdon ja koulutuksen lisäksi useita toimintaryhmiä sekä tekniikka-, koira- ja Tepo-, eli ns. terroripommiryhmä.
Ryhmien koot vaihtelevat tehtävien mukaan. Tyypillinen jäsen on noin kolmekymmentävuotias vanhempi konstaapeli, jolla on tehtävään hakiessaan muutaman palvelusvuoden kokemus poliisin kenttätehtävissä.
– Karhuun ei kuuluta eläkeikään. Uusia jäseniä rekrytoidaan tarpeen mukaan, ja tulijoita on poliisista tarjolla enemmän kuin voidaan ottaa.
Torjuu kovaa rikollisuutta
Koveneva ammattimainen rikollisuus ja rajojen ulkopuolelta tulviva järjestäytynyt rikollinen toiminta liittyvät poliisikomentaja Jukka Riikosen mielestä oleellisesti Karhun tulevaankin rooliin turvatekijänä.
– Karhun rooli tulee olemaan jatkossa yhä tärkeämpi kovan rikollisuuden torjunnassa. Pidän sitä Suomen tämän hetken suurimpana sisäisenä uhkana.
Entä terrorismi Suomessa?
– Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välinen ero on veteen piirretty viiva. Terrorismi on käsitteenä erittäin laaja, eikä Suomessa ole ollut varsinaisia terroritekoja.
– Poliisin tehtävä on ottaa kiinni lakia rikkovat, ja jos tarvitaan, pyydetään virka-apua rajavartiolta, tullilta tai puolustusvoimilta. Karhu tekee yhteistyötä tarvittaessa myös rajavartiolaitoksen ja tullin erikoisjoukkojen kanssa, ja yhteistyö sujuu kitkattomasti, Riikonen vakuuttaa.
Eikö uusin panostus Karhuun johdu juuri terrorismin uhasta?
– Emme tietenkään voi tuudittautua siihen, ettei mitään tapahdu. Pitää ottaa askel eteenpäin kun yhteiskunta sitä vaatii, kuten terrorismin torjunnassa.
– Lisäksi Helsinki isännöi vuonna 2005 yleisurheilun MM-kisoja ja vuoden 2006 loppuvuodesta Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana.
Olemme vakuuttaneet kansainväliselle yhteisölle, että pystymme takaamaan kisojen ja huippukokousten turvallisuuden, Riikonen painottaa.
70 kertaa vuodessa
Valmiusyksikön jäseniä on kahtena edellisenä vuonna ollut mukana tehtävillä noin 70 kertaa. Kaikkia valmiusyksikön jäseniä ei ole tarvittu tehtäville samaan kohteeseen vuosiin, viimeksi Ilpo Larhan ja Kullervo Haikaksen panttivankiselkkauksen purkamiseksi Lahdessa.
Yksikön tehtävät ovat kuitenkin lisääntyneet vuosi vuodelta. Erityisesti ryhmää ovat työllistäneet huume- ja väkivaltarikolliset.
Karhu-yksikön jäsenen tunnistaa mm.palamattomasta suojahaalarista, Heckler-Kochin käsiaseesta ja kevyestä, israelilaisesta kypärästä.
Tyypillinen tehtävä on huumerikollisten kiinniotto. Kun huumepoliisi tai keskusrikospoliisi on suorittanut tiedustelun ja kerännyt todisteita, pyydetään Karhua ottamaan epäillyt kiinni.
Esimerkiksi nykyisin Suojelupoliisin terrorismin torjunnan yksikön päällikkönä toimiva ylitarkastaja Paavo Selin kehuu lähes estoitta Karhua.
– Toimin aiemmin Helsingin huumepoliisin päällikkönä, ja käytin Karhua lähes kaikissa vaikeissa tilanteissa. Mielestäni huippusuorituksia. En osaa kritisoida.
Selin asioi edelleen Karhun kanssa lähes viikoittain.
– Karhu kuuluu kaikkiin suunnitelmiin. Karhu on tärkeä ryhmä terrorismintorjunnassa. Sen erikoiskoulutetut jäsenet toimivat myös hätävarana Supon puhuttamistilanteissa ulkomaalaisten kanssa, siltä varalta, että jotain tapahtuisi.
Terrorismin torjunnassa malli on nykyään se, että suojelupoliisi hoitaa tiedustelun ja riskianalyysin, ja poliisin valmiusyksikkö mahdolliset käytännön operaatiot.
Räjähteet lisääntyneet
Tepoa eli terroripommiryhmää johtaa ylikonstaapeli Markus Heiskanen. Tepo tarkoittaa terroripommin vaarattomaksi tekoa, ja pommihälytyksiä poliisilla on Suomessa vuosittain useita satoja.
Heiskasen mukaan kotitekoiset räjähteet ovat lisääntyneet internetin myötä.
– Aikaisemmin räjäytyksiä ei ollut yhtä paljon kuin viime vuosina.
– Netissä kotikokkaajat voivat keskustelupalstoilla pohtia muiden kanssa, miten räjähteitä valmistetaan.
Heiskanen kuvaa miten Karhussa ryhdyttiin varautumaan lisääntyvään terrorin uhkaan jo ennen syyskuun 11. päivää.
– Olimme oikeassa suunnassa jo ennen New Yorkin tapahtumia. Työ on pitkäjänteistä puurtamista, eikä koskaan tule valmista. Mut ta on hyvä ”tunne”, että olimme oikeilla jäljillä jo varhain.
Pommiryhmää yhdistää terrorismiin ja internetiin myös NBC-maailma, lyhenne, jolla tarkoitetaan radioaktiivisia, biologisia ja kemiallisia aineita, joita voidaan käyttää terrorin välineinä.
Suomeenkin on keskusrikospoliisin alaisuuteen perustettu NBC/Laiton laboratorio-tilanteita varten asiantuntijaryhmä, jonka jäsenenä mm. Heiskanen on.
– Tämä on vaikea maailma, ala kehittyy jatkuvasti ja on ylläpidettävä ammattitaitoa. Jos kuvittelee osaavansa kaiken, on syytä vaihtaa alaa.
Kauanko Tepo-tehtävissä yleensä ollaan?
– Henkilökohtaisesti olen ollut 14 vuotta ja viihtynyt hyvin. Jotkut ovat olleet pitempäänkin.
Riskit voivat olla suuret, tuleeko epäonnistumisia?
– Epäonnistumisia tulee, kuten jokaisessa työssä. Toistaiseksi ollaan osaamisella ja onnella selvitty ilman hengen menetyksiä. Jokaisesta keikasta keskustellaan ja opitaan. Amerikkalaisten filmien sankarimyytti joutaa kuitenkin roskikseen, sillä ei ole mitään tekemistä oikean työn kanssa.
Kerrotko perheelle mitä teet?
– En kerro työasioita, työkaverit ovat sitä varten olemassa.
Karhun miehet eivät tähän asti ole juuri puhuneet työstään.
Ramboilua ei sallita
Karhu on kaiken aikaa lähtövalmiudessa. Nopeimmillaan ryhmä kyetään irrottamaan puolessa minuutissa.Karhu-ryhmä ei lähde hälytystehtävään omasta aloitteestaan. Pyyntö tulee aina paikallisen tai valtakunnallisen poliisiyksikön päällystöpäivystäjältä.
Kun tulee tieto, että jossakin päin Suomea on vakava tilanne, Karhu alkaa jo kerätä tietoa kohteesta. Mutta ryhmät lähtevät vasta kun heidät pyydetään apuun.
– Operaatioissa valmiusyksikkö toimii aina kenttäjohtajan alaisena. Paikallisen kenttäjohtajan on hyväksyttävä Karhun suunnitelma ennen kuin se toteutetaan, ylikomisario Pekka Höök vakuuttaa.
Kaikenlainen ramboilu on kielletty, kurinalaisuutta korostetaan. Aseenkäyttö on viimeinen keino, johon turvaudutaan vasta kun kaikki muut keinot on käytetty.
Poliisi haluaa välttää Kirkkonummen Hirsalan vuoden 1994 tapaisia tilanteita. Tuolloin vuorokausia kestänyt piiritystilanne päättyi, kun poliisi ampui susihauleilla kuoliaaksi 33-vuotiaan miehen.
Virallisen syyttäjän taholta Karhun jäsentä ei ole milloinkaan syytetty kuolemantuottamuksesta. Syytteitä ovat nostaneet menehtyneiden omaiset. Hirsalan tapauksessa oikeudenkäyntien tuloksena oli täysi hylky ja Mikkelin tapauksessa tuomittiin Karhun jäsenelle 50 päiväsakkoa.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan valmiusyksikkö Karhu ei ole viraston missään erityistarkkailussa. Sen toimintaa valvotaan samoin periaattein kuin poliisia yleensäkin.
Artikkeli on ilmestynyt Alibissa nro 9/2004
Kuvat: Helsingin poliisin valmiusyksikkö
