Kiristettiin, ryöstettiin ja tapettiin
Nekalan kaksoismurhan oikeudenkäynti paljasti, miten sattumanvaraisen ja mielettömän väkivallan uhriksi ihminen voi joutua jopa omassa kodissaan. Tekijät ja uhrit olivat toisilleen täysin tuntemattomia.
– Syyttäjä vastaan Markku Petteri Laitinen, Teemu Petteri Lappalainen, Juha Tapani Olkkola ja Toni Artturi Välimaa, asian pääkäsittely salissa yksi. Asianomistajat saliin.
Tammikuun kahdeksannentoista päivän aamuna oli Tampereen käräjäoikeuteen kokoontunut poikkeuksellisen suuri joukko toimittajia ja kuvaajia. Salamat välähtelivät ja kamerat surisivat, kun ihmiset ahtautuivat oikeussalin ovesta sisään.
Kuvaajat päästettiin salin puolelle vasta sen jälkeen, kun puheenjohtaja Pekka Lankinen oli ohjeistanut heitä; vain syytettyjä sai kuvata. Heissä ei ollut paljon kuvaamista, sillä kaikki neljä nuorta miestä olivat vetäytyneet tiukasti naamioiden taakse.
– Kukahan siellä hupun sisällä mahtaa olla? kyseli tuomari saliin yksitellen tuoduilta syytetyiltä.
Vangittujen naamioituneena esiintymisestä on tullut tapa suomalaisissa oikeussaleissa. Harvoin puheenjohtajat vaativat syytettyjä poistamaan hupun tai naamion kasvoiltaan.
Suurta julkisuutta saaneen rikosjutun oikeuskäsittely koski Tampereen Nekalassa 21.8.2007 tapahtuneita rikoksia, joille johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen oli määritellyt rankat rikosoikeudelliset nimikkeet: vahingonteko, tuhotyö, törkeä ryöstö ja kaksi murhaa.
Aikamme huutolaisia
Kun istunto lopulta käynnistyi, kuoriutui naamioiden ja huppujen takaa neljä lapsenkasvoista syytettyä. Teemu Lappalainen oli tekohetkellä 17-vuotias ja Juha Olkkola 19-vuotias. Markku Laitinen ja Toni Välimaa olivat 21-vuotiaita.
Käräjäsalissa niitettiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan satoa, sillä nuorukaiset, melkein lapset, ovat kaikki joutuneet sosiaaliviranomaisten huostaan 9-14 vuoden ikäisinä. Nuorimman huostaanotto jatkui vielä rikosten tekoaikaan. Nämä ”aikamme huutolaiset” tuntevat toisensa jo kuuden vuoden takaa.
Lisäksi Teemu ja Toni ovat velipuolia ja ryhmän kuskina toiminut Juha on seurustellut Markun siskon kanssa. Nuorilla on merkintöjä viranomaisten rekistereissä, mutta vakavaa väkivaltataustaa heillä ei ole. Kahden istuntopäivän aikana Tampereen käräjäoikeuden eteen levitettiin kuitenkin teot, jotka mielettömyydessään ja raakuudessaan hakevat vertaistaan. Kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen tiivisti tapahtumia lehdistölle:
– Väkivalta on ollut raivokasta ja osin tarkoituksellista kidutusta. Se on ollut käsittämätöntä ja ryöstösaaliin saamisen kannalta tarpeetonta, sillä uhrit olivat täysin vastustuskyvyttömiä.
Nekalaan
Murheellinen tapahtumaketju sai alkunsa Tampereen keskustorilta helteisen maanantaipäivän iltana 20.8.2007. Vauhtia eloon antoivat 24 oluttölkkiä, joista humalaa tavoittelivat Markku, Toni ja Teemu. Juha pysytteli selvin päin, sillä hän oli liikkeellä vanhalla Honda Accordillaan.
Illan aikana Markku Laitinen halusi lähteä Nekalaan velkoja perimään. Ajatus sopi myös Toni Välimaalle, joka tuntee Nekalaa asuttuaan joskus Atomikylän alueella.
SURMA-ASEET. Uhreja hakattiin silmittömästi muun muassa puukolla ja pitkäteräisellä veitsellä. vammoja aiheutettiin myös lasiveitsellä viiltelemällä.
Juha ei innostunut Nekalan keikasta, sillä Hondan bensamittari oli punaisella. Vanhimmat pojat kuitenkin lupasivat hankkia polttoainetta, joten ryhmä siirtyi Atomikylään noin kello 00.40. Auto pysäköitiin Lampipuiston varteen, missä kävi selväksi, ettei mitään velkaa tai velallista ollutkaan. Päihtyneet nuoret lähtivät päämäärättömästi jalkaisin liikkeelle ympäristöään häiriköiden.
Lähinnä Markku Laitisen johdolla pojat yrittivät tunkeutua sisään kolmeen asuntoon Nekalantien varrella. Laitinen rikkoi kaksi ikkunalasia Nekalantie 55:ssä ja yhden lasin Nekalantie 56:ssa. Hänen käteensä tuli lasista haava, mistä tippui verta rikospaikkojen tuntumaan. Verestä taltioitiin myöhemmin Laitisen DNA.
Humalainen ja kätensä loukannut Laitinen oli kiukkuinen, kun ei onnistunut pääsemään sisälle asuntoihin. Noin kello 01.15 nuoret havaitsivat liikehdintää Nekalantie 56:ssa ensimmäisen kerroksen huoneiston B 5 ikkunassa. Metelöivät miehet tunkeutuivat taloon ja kolistelivat asunnon ovea.
Onnettomuudekseen rollaattorin avulla liikkunut 58-vuotias eläkeläinen laahautui avaamaan asuntonsa oven. Tuliaisiksi hän sai Markku Laitiselta leukaansa nyrkiniskun, jonka voimasta menetti heti tajuntansa.
Samanlaisin eväin miehet lähestyivät asunnon olohuoneessa ollutta eläkeläisen 33-vuotiasta poikaa. Isästä tai hänen pojastaan ei ollut nelikolle vastusta, sillä molemmat olivat vajaan neljän promillen humalatilassa.
10 euroa rahaa
Tajuttomaksi lyöty eläkeläinen raahattiin keittiöön, missä häntä potkittiin ja lyötiin. Samanlaista kohtelua sai isänsä luona asunut 33-vuotias poika. Iskut olivat rajuja. Avuttomien uhrien päällä hypittiin ja lyöntejä tehostettiin silityslaudalla.
Pahimman vihanpuuskan mentyä nuoret ryhtyivät kokoamaan asunnosta erilaisia tavaroita. Mukaan otettiin molempien miesten lompakot, 10 euroa rahaa, digisovitin, seinäkello, rannekello, pelikone ja DVD-peli, Tapio-viinaa ja Tenox-pillereitä, vanhoja vaatteita ja työkaluja.
Noin kello 01.40 ryöstäjät poistuivat asunnolta ja ajoivat läheiselle huoltamolle tankkaamaan. Bensaa ostettiin uhreilta ryöstetyllä kympillä. Tankkauksessa käytettiin toisessa lompakossa ollutta bonuskorttia. Tankkauskuitissa näkyy kellonaika 01.48.
NEKALANTIE 56. Tarkkasilmäinen lehdenjakaja ja ripeä palokunta estivät elokuisena yönä lisätuhojen syntymisen.
Lompakoita tutkiessaan ryöstäjät löysivät pankkikortin. Kun 10 euron rahallinen saalis tuntui liian pieneltä, porukka päätti palata hakattujen miesten asunnolle saadakseen kortin tunnusluvun. Ryöstäjien käsityksen mukaan molemmat miehet olivat elossa, kun he lähtivät asunnosta.
Huoltamokeikalla ainakin Markku ja Toni olivat nappailleet asunnosta löytyneitä pillereitä, olutta ja viinaa. Vähäinenkin järjenvalo näyttää tuossa vaiheessa hiipuneen suviyön hämärään.
Nyt sattuu
Ryöstäjät palasivat takaisin ensimmäisen kerroksen asuntoon noin kahden aikaan. Asunnonhaltija makasi edelleen keittiön lattialla. Hänen poikansa oli raahautunut olohuoneessa olevan sängyn alle piiloon.
– Tunnusluku! Kerro äijä korttisi tunnusluku!
Tajuttomuuden rajamailla häilynyt nuorempi asukas ei kyennyt enää kertomaan tunnuslukua, sillä hänen kurkustaan kuului vain epämääräistä örinää. Se oli kimmoke tolkuttomaan väkivaltaan, joka kiihtyi suoranaiseksi kidutukseksi. Molempia miehiä lyötiin rajusti, heitä potkittiin ja heidän päällään hypittiin raivokkaasti.
Iskuista ja potkuista roiskui verta olohuoneen seinälle. Asunnossa olleesta työkalupakista otettiin avuksi teräase, puukko ja mattoveitsi. Eteisen naulakko ja silityslauta toimivat myös lyömäaseina. Kylpyhuoneesta repäistiin irti suihkuletku, jolla nuorempaa asukasta hakattiin olohuoneen lattialla.
– Nyt sattuu! lausahti porukan nuorin veristä pahoinpitelyä katsellessaan.
Kuskina toiminut Juha oli aluksi istunut autossaan, mutta tuli sitten toisten perässä asuntoon.
– Miksi? Kysyi käräjäoikeuden puheenjohtaja.
– Halusin nähdä, mitä siellä tapahtui.
Juha Olkkola on kuulusteluissa kertonut tapauskulusta avoimesti. Kun toiset ovat vähätelleet ja tekeytyneet muistamattomiksi, Juha on kuvannut tarkkoja yksityiskohtia. Oikeudessa hän joutui myöntämään myös oman osuutensa.
– Potkaisin yhden kerran takapuoleen eteisessä maannutta miestä.
– Kysyin olohuoneen mieheltä tunnuslukua. Kysyin siksi, että hakkaaminen olisi loppunut nopeammin.
– Kaikki siinä hakkasivat, paitsi minä.
Juha Olkkola poistui rikospaikalta noin kello 02.30. Hän ajoi asunnolleen Kangasalle, josta lähti puolen tunnin kuluttua takaisin Tampereelle saatuaan soiton kyytiä kaipaavalta Laitiselta.
Talo tuleen
Viimeisinä asunnosta poistuivat Toni Välimaa ja Markku Laitinen.
– Lopetin äijät, Laitinen totesi ennen kuin asunto sytytettiin palamaan.
Uhrien silmitön hakkaaminen oli tuolloin kestänyt yhteensä puolitoista tuntia.
Aamulehden lehdenjakajan valppaus saattoi estää lisäuhrien syntymisen, sillä kolmesta kohtaa sytytetty palo olisi levinnyt puutalossa hyvin nopeasti nukkuvien ihmisten asuntoihin.
Lehdenjakajan soitto tuli hälytyskeskukseen kello 03.35. Palokunta oli paikalla muutamassa minuutissa. Sisälle menneet palomiehet löysivät vainajat, jotka tuotiin ulos asunnosta. Poliisille selvisi nopeasti, että kyseessä oli kaksi henkirikosta ja tuhotyö.
Laitinen, Välimaa ja Lappalainen nousivat Nekalantien ja Nekalankulman risteyksen tuntumassa Olkkolan autoon kello 03.36-03.3 välisenä aikana.
Verisistä vaatteistaan huolimatta joukko suuntasi Sammonkadun ”mäkkärille”, missä tilasivat suoraan autosta itselleen syötävää.Toni lähti loppuyöksi avovaimonsa luo ja muu joukko vetäytyi Olkkolan yksiöön Kangasalle.
ETURIVISSÄ. Kuvassa vasemmalla kasvojaan suojaa Markku Laitinen. Keskellä istuvat asianajajat Jyri Kilpi ja Marjatta Kuha. Oikealla ”mustanaamio” Teemu Lappalainen.
Juha Olkkola tuli tietämättään auttaneeksi rikostutkintaa tehneitä poliisimiehiä avaamalla asunnosta anastetun matkapuhelimen.
Poliisi pystyi teletietojen avulla paikallistamaan, missä nuoremman uhrin puhelin oli hetkeksi kytketty verkkoon. Muutenkin nelikko oli jättänyt niin paljon erilaisia jälkiä, että tutkijat saattoivat niitä seuraten vähitellen ratkaista paljon kohua herättäneen rikossarjan. Kuskina ollut Olkkola sitoi itsensä rikoksiin siinäkin, että piti hallussaan surmatuilta anastettua digisovitinta ja DVD-peliä.
Ratkaiseviksi muodostuivat DNA-rekisterin avulla saadut tiedot, teletunnistetiedot ja silminnäkijöiden havainnot nelikon liikkeistä. Useat ihmiset tekijöiden lähipiirissä olivat liki kuukauden tietoisia murhista, mutta poliisi joutui selvittämään rikoksen omien tutkimustensa avulla.
Kahdesta murhasta
Kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen vaatii koko nelikolle rangaistusta kahdesta murhasta ja törkeästä ryöstöstä. Laitiselle ja Välimaalle vaaditaan rangaistusta tuhotyöstä ja Laitiselle lisäksi vahingonteosta.
Vanhemman uhrin teonkuvaus on karua tekstiä.
”Laitinen, Lappalainen, Olkkola ja Välimaa ovat yhdessä ja yhteisymmärryksessä tahallaan tappaneet TJ:n lyömällä nyrkein, lyömällä suihkuletkulla, paistinpannulla, silityslaudalla ja naulakolla, työntämällä puulistaa kylkeen, potkimalla, hyppimällä jalkojen, pään ja rintakehän päällä, lyömällä puukolla ja keittiöveitsellä sekä viiltämällä mattoveitsellä.”
”Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa on kirjattu 111 erillistä ulkoista vammaa, suurimpana vasemmassa kyljessä 33×9 sentin laajuinen, vähintään kuuden haavan yhdistelmä, jonka keskeltä näkyy sisäelimiä…”
Yhtä murheellista luettavaa on teonkuvaus toisen uhrin osalta. Hänestä löytyi 61 erilaista vammaa.
HUPPUMIES. Tämän hupun takana lymyilee 21- vuotias Toni Välimaa.
Uhrien omaiset yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin. Taloudellisesti suurimman laskun esitti Tampereen kaupunki, joka vaatii tuhotyöstä aiheutuneita kiinteistön korjauskustannuksia noin 260 000 euroa. Syytettyjen avustajat pitivät laskua ennenaikaisena, mutta uhrien omaisten vaatimukset he myönsivät oikeiksi.
Kovinta tekstiä oikeussalissa lateli syyttäjä Jouko Nurminen:
– Laitinen, Välimaa ja Olkkola on tuomittava elinkaudeksi vankeuteen. Lappalainen on tuomittava viideksitoista vuodeksi vankeuteen.
Teemu Lappalaisen tuomiovaatimus johtuu siitä, että hän oli tekoja tehdessään alle 18-vuotias. Juha Olkkolan osalta syyttäjä esitti murhista vaihtoehtoisen syytteen. Sen mukaan Olkkola on tuomittava molempien uhrien törkeästä pahoinpitelystä, mikäli hänen tekojensa tahallisuuden ei katsottaisi ulottuvan uhrien kuolemaan asti.
Välipäätös
Tampereen käräjäoikeus antaa jutussa välipäätöksen lehtemme ilmestymisen jälkeen 4.2.2008. Siinä Laitinen, Lappalainen ja Välimaa määrättäneen mielentilatutkimukseen, jonne he ovat pyytäneet päästä. Muutoin he ovat kiistäneet murhat ja tappamisen tarkoituksen. Kaksi vanhinta syytettyä on myöntänyt syyllistyneensä korkeintaan tappoihin. Teemu Lappalainen myöntää tekijäkumppanuuden. Kuskina toiminut Olkkola kiistää osuutensa uhrien kuolemaan.
Mikäli käräjäoikeus määräisi syytetyille vaaditut rangaistukset, nuorilla olisi edessään pitkät vankilavuodet. Markku Laitinen ja Toni Välimaa istuisivat elinkautista vähintään 12 vuotta. Juha Olkkola istuisi ainakin 10 vuotta, koska oli tekoja tehdessään alle 21-vuotias.
Teemu Lappalainen selviäisi parhaassa tapauksessa viiden vuoden istumisella, sillä nuorena henkilönä ja ensikertalaisena hän istuisi tuomiostaan vain yhden kolmasosan.
Edellä oleva on teoreettista spekulointia. Lopulliset tuomiot luetaan sen kuuluisan leivättömän pöydän ääressä.
Artikkeli julkaistu Alibin numerossa 2/2006
