Turun raharyöstö: Ryöstäjät olivat vielä sisäpihalla?

Turun raharyöstäjät yllättivät vartijat täydellisesti. Teleskooppitikkailla, dynamiitilla ja aseella varustautuneet ryöstäjät kahmaisivat rahat kasseihinsa. Tapahtuman näki Suomen pankin työntekijä, joka teki hälytyksen. Poliisien sireenien lähestyessä ryöstäjiltä tippui osa seteleistä maahan. Poliisit ryntäsivät pankkisaliin ja ryöstäjät pakoautoon.

alibi_0307

Maanantai 19. helmikuuta oli Suomen pankin Turun toimipisteessä aivan kuin mikä tahansa päivä aina iltapäivään kello viiteen saakka.

Hieman viiden jälkeen sisäpihan portit jälleen aukesivat, kun G4S Cash Servicen rahankuljetusauto ajoi sisään. Portit suljettiin ja auto peruutti lähelle Suomen Pankin lastauslaituria. Vartijat ryhtyivät nostamaan rahoja autosta.

Tästä ryöstäjät kiipesivätSuomen pankin sisäpihalle.

Sitten tapahtui jotain, mitä oli pitkään pelätty. Aidan yli hyppäsi kolme tiukasti naamioitunutta ryöstäjää. He olivat peittäneet kasvonsa ja hiuksensa mustilla kommandopipoilla ja pukeutuneet tummiin vaatteisiin. Kun ryöstäjät yllättivät vartijat, osa autossa olleista rahoista oli ehditty jo siirtää sisälle pankkiin. Yksi miehistä uhkasi vartijoita käsiaseella ja käski heidät maahan vatsalleen makaamaan.

Aseella uhannut mies puhui suomea, muiden käyttämästä kielestä ei ole edelleenkään täyttä varmuutta. Poliisitutkinnan alkuvaiheessa kerrottiin, että miehet olisivat puhuneet sekä suomea että englantia. Myöhemmin tästä ei oltu enää varmoja.

Saatuaan vartijat vaarattomiksi miehet anastivat kuljetusautossa vielä olleita rahoja. Poliisi kuvailee summaa huomattavaksi. Ryöstäjät sulloivat rahat mukanaan olleisiin kasseihin ja poistuivat ilmeisesti samaa reittiä kuin mistä olivat tulleetkin. He pakenivat aidan yli naapurikiinteistön pihaan. Siellä heitä odotti pakoauto, viininpunainen farmari-Volvo V70. Auto oli anastettu aiemmin Helsingin seudulta.

Aidan yli kipuaminen oli raskaiden rahalaukkujen kanssa kuitenkin vaikeaa. Osa setelinipuista putosi aidan molemmin puolin.

Poliisi paikalla 2 minuutissa

Tekijät ajoivat pakoautolla Läntistä Rantakatua pitkin Ursininkadun ja Linnankadun risteykseen. Sataman suunnasta tuli linja-auto, jota ryöstäjät jäivät odottamaan. Sen mentyä ohi ryöstäjät jatkoivat Linnankatua sataman suuntaan. Aivan pakoreitin lähellä sijaitsee muuten Turun poliisitalo. Miehet kääntyivät kuitenkin Martinsillalle ja ajoivat Mäntymäen kaupunginosassa olevalle pysäköintipaikalle.

Poliisin mukaan pakoauto oli ajanut Läntistä Rantakatua kovaa vauhtia. Iltapäivällä viiden jälkeen tuolla kadulla liikkuu paljon ihmisiä.

Poliisi tuli Suomen pankkiin kahdessa minuutissa hälytyksestä.

Todennäköisesti kymmenet ihmiset ovat nähneet ryöstäjien paon alkuhetkistä lähtien. Varsinais-Suomen hätäkeskus sai ilmoituksen Suomen pankkiin kohdistuvasta ryöstöstä kello 17.14. Ryöstöhälytys tuli Suomen pankin automaattisesta ilmoitinlaitteesta.

Kuka hälytyksen laukaisi? Alibin selvityksen mukaan pankin henkilökunta oli nähnyt ryöstäjien nousevan lastauslaiturille ja painanut hälytyksen päälle.

Ensimmäinen poliisipartio oli paikalla kello 17.16, eli vain kaksi minuuttia hälytyksestä. Vaikka poliisi oli todella nopeasti paikalla, aluksi ei tiedetty, että ryöstö oli kohdistunut nimenomaan pankin sisäpihalla olleeseen arvokuljetusautoon. Poliisit menivät ensimmäiseksi pankkisaliin. Siellä ryöstäjiä ei näkynyt. Poliisilta kului aikaa useita minuutteja, ennen kuin selvisi mistä tarkalleen oli kysymys.

Poliisi tarkkaili laivaterminaaleja.

Poliisi aloitti välittömästi laajan operaation ryöstäjien kiinni saamiseksi. Kentälle hälytettiin parikymmentä poliisipartiota. Rikostutkijoita soitettiin kotoa töihin. Rikospaikalla aloitettiin tekninen tutkinta samalla, kun kentällä etsittiin ryöstäjiä. Poliisi sulki kaupungista johtavia ulosmenoteitä, tiedotti ryöstöstä heti satamiin, lentokentille ja rajanylityspaikoille.

Poliisi suoritti tapahtumaillan ja –yön aikana useita tarkistuksia. Ryöstön kohteeksi joutuneet vartijat kuulusteltiin, mutta heidän järkytyksensä tila oli sitä luokkaa, että oikean kokonaiskuvan saaminen oli vaikeaa. Muun muassa ryöstäjien käyttämä kieli oli yksi epäselvä asia.

Olivatko ryöstäjät vielä pihalla?

Ryöstöhetkellä satoi lunta. Se vaikeutti teknisen tutkinnan suorittamista. Poliisi sai silti taltioitua tekijöiden jättämiä jälkiä, joiden analysointi on jatkunut koko ajan. Poliisi ei ole varmistunut siitä, olivatko tekijät suomalaisia vai ulkomaalaisia. Joka tapauksessa kaikki viittasi siihen, että asialla oli kovan luokan ammattilaiset.

Alibin saamien tietojen mukaan ryöstäjillä tuli sisäpihalla kiire, kun poliisiautojen hälytysäänet alkoivat kuulua. Todennäköisesti tilanne on ollut niin kriittinen, että ryöstäjät ovat hätääntyneet ja siinä tilanteessa seteleitä on pudonnut maahan. Alibille on kerrottu, että ryöstäjät olisivat olleet vielä sisäpihalla tai juuri sieltä poistuneet, kun ensimmäinen poliisipartio on ollut Suomen pankissa.

Poliisi on itse epäillyt, että tekopaikan läheisyydessä oli toinenkin ryöstöön liittyvä auto. Läntistä Rantakatua pitkin on nähty kahden auton ajavan kovaa vauhtia. Poliisi uskoo, että pakomatkaa on jatkettu välittömästi toisella autolla, kun viininpunainen farmari-Volvo on hylätty.

Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä tai havaintoja, jotka voivat liittyä pysäköintialueella mahdollisesti tapahtuneeseen auton vaihtoon. Poliisi kaipaa lisäksi tietoja vaaleahkon farmariauton liikkeistä Purokadulta Itäisen Pitkänkadun, Kupittaankadun tai Kunnallissairaalantien suuntaan 19.2. kello 17.20 jälkeisenä aikana.

”Vihjeitä tulee koko ajan”

Rikostarkastaja Teijo Ristolapitää ryöstäjiä ammattilaisina.- Meillä on vastassa nytpahimmat mahdollisetvastustaja

Ryöstöjutun tutkinta on siirretty Keskusrikospoliisin Turun yksikölle. Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Teijo Ristola ei pelkää, että tämä tapaus aloittaisi Suomessa varsinaisen arvokuljetusautojen ryöstöbuumin.
– Ahvenanmaa oli ensimmäinen, tämä toinen. Näistä ei voida vetää johtopäätöstä, että olisi alkamassa jokin buumi.

Ryöstötapa on kuitenkin sieltä röyhkeämmästä päästä. Vuonna 2002 Turun Prisman edustalla nähtiin auton katolla raskaalla tuliaseella
varustautunut naamiomies. Silloin rahankuljetusauton ryöstö jäi yritykseksi. Prisman tapauksessa ryöstö toteutettiin keskellä päivää. Myös Suomen pankin sisäpihalle iskeneet naamiomiehet toimivat valoisaan aikaan, jolloin ihmisiä oli runsaasti liikkeellä muun muassa Läntisellä Rantakadulla, jota pitkin ryöstäjät pakenivat.
– Selvää on, että tällaiset teot on tehtävä silloin kun rahaa liikkuu. Ja se liikkuu päiväsaikaan, rikostarkastaja Teijo Ristola sanoo.

Ristola kertoo, että poliisin käytössä on ollut valvontakameroiden kuvamateriaalia, jota tutkijat ovat käyneet läpi. Suomen pankin valvontakameroista käy Ristolan mukaan selville rikoksen tekotapa. Niitä kuvia ei anneta julkisuuteen.
– Suomen pankin valvontakameroiden kuvia ei voida tutkinnallisista syistä antaa julkisuuteen. Emme halua näyttää, miten teko on tapahtunut, Ristola perustelee.

Muu valvontakameroiden kuvaama materiaali ei sisällä mitään sellaista, mikä edistäisi ratkaisevasti rikoksen selvittämistä.
Entä tämä kieli? Ovatko ryöstäjät puhuneet suomea vai englantia, tai mahdollisesti kumpaakin?
– Varmuudella on puhuttu ainakin suomea.
Ovatko ryöstäjät ulkomaalaisia?
– Sitä ei voida poiskaan sulkea.
Tekijät eivät toistaiseksi ole poliisin tiedossa. Rikostarkastaja Teijo Ristola korostaa, että tutkinta on koko ajan täydessä vauhdissa.
– Saamme koko ajan vihjetietoa. Tutkijat käyvät niitä läpi.

Maanantai-iltapäivään 26.2. mennessä poliisi oli saanut vajaa kolmesataa vihjettä.

Suomen pankin omat valvontakamerat taltioivat ryöstötilanteen.

Onko poliisi tehnyt kiinniottoja raharyöstöjuttuun liittyen?
– Ei ole.

Vähältä piti, ettei tutkinnanjohtaja Teijo Ristolasta tullut raharyöstöjutun todistajaa. Hän oli nimittäin vaimonsa kanssa syömässä kadun toisella puolella sijaitsevassa pizzeriassa, kun ryöstäjät häärivät Suomen pankin sisäpihalla. Ristolan vaimo oli kummastellut miehelleen, miksi kadulla liikkuu niin paljon poliisiautoja. Ristola arveli kysymyksessä olevan ”jokin harjoitus”.

Pakoautossa dynamiittia

Poliisi etsi ensimmäisten päivien aikana kuumeisesti ryöstössä käytettyä pakoautoa. Muun muassa laivaterminaalien parkkialueet käytiin läpi, samoin linja-autoasema, pysäköintihallit jne.

Poliisin ensimmäinen merkittävä edistysaskel tapahtui noin kolmen vuorokauden kuluttua ryöstöstä. Torstai-iltana, noin yhdeksän aikaan, poliisipartio kiinnitti huomiota viininpunaiseen farmari-Volvoon. Sitä lähestyttiin varovasti, sillä auto vaikutti ryöstäjien pakovälineeltä. Volvo oli anastettu Helsingistä.

Auto näytti samalta, josta moni oli ilmoittanut poliisille. Tämän näköinen auto oli pian ryöstön jälkeen ajanut holtittomasti Martinsillalla ja Martinkadulla. Kuljettaja oli muun muassa tehnyt vaarallisia kaistanvaihtoja.

Torstai-iltana auto siis löytyi. Poliisi tarkasteli Volvoa ensin ulkoapäin. Auton etupenkillä oli dynamiittipaketti, joka oli ilmeisesti jätetty siihen tahallaan hidastamaan poliisien työtä. Poliisit häärivät monta tuntia, ennen kuin autoon uskallettiin mennä sisälle. Alue eristettiin ja paikalla oli useita partioita. Silminnäkijä kertoo nähneensä, kun poliisit tarkistivat peilillä auton alustaa. Sivullisia kehotettiin pysymään kaukana.

Poliisit menivät käymään myös viereisessä ravintola Mäntytuopissa, jonka ikkunapöydät siivottiin tyhjiksi. Poliisi pelkäsi auton räjähtävän. Siksi auto käytiin perusteellisesti läpi ennen kuin sisälle uskallettiin mennä.

Kaksi partiota vahtii, ettei ryöstö toistu, nyt poliisi toimii rahojen saattajana.

Rahankuljetusautot ajavat Suomen pankin sisäpihalle poliisisaattueessa. Poliisit myös seisovat sisäpihalla vahdissa sen ajan, kunnes rahat on siirretty pankin tiloihin. Sen jälkeen rahankuljetusauto saatetaan sisäpihalta ulos.

alibi

Poliisi turvasi rahankuljetuksianyt kahden partion voimin

Ryöstön jälkeinen keskiviikko. Kello on suurin piirtein saman verran kuin maanantaina, jolloin ryöstäjät iskivät Suomen pankin Turun toimipisteen sisäpihalla. Nyt on eri meininki. Ennen kuin rahankuljetusauto saapuu, paikalle tulee kaksi poliisipartiota. Toinen on tunnuksellinen musta maija, toinen siviiliauto. Maija jää hieman kauemmaksi. Siviilimallinen henkilöauto parkkeeraa portin viereen.

Pian paikalle tulee G4S Cash Servicen –arvokuljetusauto. Poliisi valmistautuu saattamaan auton sisäpihalle. Kenttäjohtaja toteaa Alibin valokuvaajalle ystävälliseen sävyyn, että ”ethän sitten tule porttien sisäpuolelle kuvaamaan”. Tämä selvä.

Portti aukeaa. Ensin sisälle ajaa arvokuljetusauto, sen jälkeen siviilimallin poliisiauto. Sitten portti taas sulkeutuu. Mustassa maijassa olevat konstaapelit tarkkailevat koko ajan ympäristöä. Kadulla on rauhallista, samoin sisäpihalla.

Rahojen vienti pankin tiloihin kestää arviolta noin 10 minuuttia. Sen jälkeen portti taas avautuu ja pihalta tulee ensimmäisenä poliisin auto. Rahankuljetusauto kaartaa kadulle ja poistuu paikalta. Poliisit jäävät kuitenkin vielä sinne, sillä toinenkin rahankuljetusauto saatetaan turvallisesti sisäpihalle.

Suomessa poliisi ei ole ennen järjestänyt rahankuljetusautoille saattueita. Nyt mallia on otettu Ruotsista, jossa ryöstöbuumi ajoi vartiointiliikkeet niin ahtaalle, että kuljetusten turvaamiseen vaadittiin poliisia. Turussa rahankuljetusautoja saatettiin Suomen pankkiin ainakin koko ”ryöstöviikon” ajan.

Viron poikia?

alibi

Turvallisuusriski tämäkin:Suomen pankin sisäpihallejohtavaa porttiakäyttävät myöskerrostalossa asuvatasukkaat.

Turun ryöstöjutun tutkinnan johtaja, rikostarkastaja Teijo Ristola kertoi, ettei poliisi ole suorittanut kiinniottoja ryöstöjutussa. Muuta tiedustelua ja kyselyä on sen sijaan tehty.

Alibi tavoitti miehen, jolta poliisi tuli kysymään suoraan, missä tämä oli ja mitä tekemässä maanantaina ryöstöhetkellä. Mies kuuluu alamaailmaan, mutta tällä kertaa hänellä oli alibi.

Alibin saamien tietojen mukaan keskusrikospoliisilla on useita eri tutkintalinjoja. Vielä maanantaina kello 15 aikaan poliisilla tuntui olevan pakka sekaisin. Vihjetietojen läpi käyminen vie aikaa. Valitettavasti se on koko ajan vain ryöstäjille eduksi. Poliisin yhtenä tutkintalinjana on, että ryöstäjät ovat virolaisia, samaa sakkia, jotka ovat tehtailleet Helsingissä koruliikkeiden ryöstöjä. Toinen tutkintalinja lähtee siitä, että tekijät ovat suomalaisia, mahdollisesti jonkin rikollisjärjestön jäseniä.

”Näistä tulee uusi ilmiö”

Alibin haastattelema ammattirikollinen sanoo suoraan, että tämäntyyppiset ryöstöt tulevat Suomessa lisääntymään.Suomessa lisääntymään.
– Suomi on turvallisuusasioissa takapajula, kuten tästäkin tapauksesta voidaan päätellä. Tällaiset keikat ovat täällä tosi helppoja, kun jaksaa ensin tehdä taustatyötä, ”Jara” (nimi muutettu) sanoo

1990-luvulla Suomessa oli pankkiryöstöbuumi. Jaran mukaan kohta meillä on rahankuljetusautojen ryöstöbuumi, ellei turvallisuusala halua skarpata.
– Turun juttu tulee olemaan siinä mielessä merkittävässä roolissa, että se näyttää tien, mihin mennään. Jos tekijät jäävät kiinni, en usko, että monellakaan on intoa yrittää vastaavaa. Mutta jos tekijät eivät kastu, silloin moni muukin voi yrittää samaa, myös amatöörit. Jara väittää tietävänsä, että suomalaisessa alamaailmassa on ainakin suunniteltu tämäntyyppisiä keikkoja. Hän on itsekin ollut aika lähellä suunnitelmien teossa.

Ryöstäjien pakoreitti, Ajoivat sinne, mistä poliisit tulivat.

Keskusrikospoliisin mukaan Turun raharyöstäjien pakoreitti on selvitetty. Ryöstäjät lähtivät aluksi Turun poliisitalon suuntaan, josta on todennäköisesti lähes samaan aikaan tullut partioita vastaan. Näytämme kuvilla, miten ryöstäjät pakenivat.

Ryöstäjien pakoreitille ei ennätetty saada sulkuja ajoissa.


Artikkeli julkaistu Alibin numerossa 3/2007

Teksti:Mika Lahtonen