Body-tagin alkuskriptit

Pihtiputaan poliisisurmat: Tästä on kyse

Tänään Pihtiputaan kirkossa vietettiin Pihtiputaan poliisisurmien 50-vuotismuistopäivää. Vanhempi sukupolvi muistaa koko Suomea järkyttäneen päivän varmasti lopun elämänsä.  Nuoremmille poliisien työturvallisuuden parantamiseen sysänneiden tapahtumien kulku ei välttämättä ole yhtä selvää. Tästä on siis kyse:

7. maaliskuuta 1969 Tauno Veikko Pasasella oli takanaan ankara ryyppyputki. Hän oli nauttinut muun muassa itsekeittämäänsä pontikkaa lukuisia päiviä. Viinankeiton vuoksi hän oli myös poliisin vanha tuttu. Päihtymyksen lisäksi päätä sekoitti valvominen useampana yönä. Pasanen oli päivystänyt navetassa, koska yksi perheen lehmistä oli poikimassa lähipäivinä.

Humalaisella Pasasella tuli riitaa vaimonsa kanssa. Vaimo ja pariskunnan lapsi pakenivat aggressiivista miestä naapuriin. Naapuri soitti poliisille.

Pasasen kotitalolle saapui neljä Pihtiputaan viidestä poliisista. Mies tunnettiin äkkipikaisena, joten virkavallalla oli mukanaan muun muassa konepistooli. Aseita ei kuitenkaan missään vaiheessa käytetty. Sen sijaan Pasanen avasi tulen poliiseja kohti. Hän ampui lintukiväärillä yhteensä kahdeksan laukausta.

Kaikki neljä poliisia saivat surmansa. Tänään vietetyn 50-vuotismuistopäivän tilaisuudessa kunnioitetut uhrit ovat Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen, Pentti Turpeinen ja Mauno Poikkimäki. Konstaapelit olivat menehtyessään 53-, 37-, 33- ja 31-vuotiaita. Kahdeksan lasta menetti isänsä ja neljä vaimoa tuen ja turvan.

Poliisisurmien aikaan 34-vuotias Pasanen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Hän suoritti vankeusrangaistustaan Riihimäen vankilassa kunnes presidentti Mauno Koivisto armahti hänet vuonna 1982.

Neljä poliisia murhannut mies ehti olla vapaalla jalalla 14 vuotta. Vuonna 1996 hän syyllistyi jälleen henkirikokseen. Pasanen kuristi entisen vaimonsa hengiltä. Alkoholilla oli jälleen osuutta asiaan. Pariskunta oli eronnut neljä vuotta aiemmin, mutta he olivat säännöllisesti tekemisissä keskenään. Yhteiseen ajanviettoon kuului myös alkoholinkäyttö.

Pasanen tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä taposta seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen. Armahdetun murhamiehen tekemä uusi henkirikos herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Pasanen pääsi ehdonalaiseen vuonna 2000. Vuonna 1969 mies kielsi jyrkästi murhien motiivin olleen poliisivihan. Hän on pysynyt kannassaan kaikki nämä vuosikymmenet, eikä syytä järkyttävälle teolle ole selvinnyt. Alibi haastatteli Pasasta tasan kymmenen vuotta sitten, josta juttumme kuva. (Kuva: Pentti Eerikäinen).

Pasasesta ja Pihtiputaan tragediasta on tehty kuuluisa Mikko Niskasen elokuva Kahdeksan surmanluotia.

Teksti: Alibin toimitus
Avainsanat: 1969, 50-vuotis, murha, Pihtiputaan poliisisurmat, Tauno Pasanen